SSS-Hallituksen kiristys ja kyykytys "sopimus", jonka SAK demarijohtoiset liitot tukivat.

SSS-hallituksen kiristys ja kyykytys "sopimus", jonka SAK demarijohtoiset liitot tukivat.

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Eero Lehto kirjoittaa, että monien Suomen kansantalouden heikkoa kehitystä selittävien tekijöiden negatiivinen vaikutus on jo heikkenemässä. Näin laitoksen maaliskuista ennustetta tämä vuoden kasvuksi voitaisiin nostaa 1,1 prosentista noin 1,5 prosenttiin. Lehdon kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Kansan Uutiset.

– Kokonaiskuva Suomen taloudesta oli kilpailukykyneuvottelujen aikana vääristynyt, Lehto toteaa. Hänen mielestään vaadittu kriisitietoisuus pohjautui tietoihin, joiden mukaan Suomen kasvu olisi jäänyt selvästi muusta Euroopasta jälkeen.

– Toki kilpailukykysopimus vahvistaa tavaravientiä, joka on vaikeuksissa. Mutta tähänkin olisi mielestäni riittänyt palkkojen nollalinja nyt, kun nimellispalkat nousevat selvästi Sakassa, Ruotsissa ja Baltian maissa, hän kirjoittaa.
Lehto pohtiikin, että kilpailukykysopimuksen suurin riski liittyy mahdollisiin jatkotoimiin, joilla yritetään pienentää valtiontalouden piintyvää vajetta.
Sopimus kun siirsi tuloja kevyesti verotettaviin veropohjiin, mikä uhkaa kasvattaa julkisia alijäämiä vastoin hallituksen omia arvioita. Lehdon mukaan tätä suuntaa vain vahvistavat luvatut veronalennukset.

– Hallitus, joka haluaa tasapainottaa julkista taloutta, on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019. Sote-uudistus tekee vaikeaksi säästää lyhyellä aikavälillä näistä menoista.

– Niinpä paine kohdistuu joko sosiaalitukiin tai koulutus- ja tutkimusmenoihin. Näin ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa rakennepolitiikka joko syventää köyhyyttä tai heikentää talouskasvun keskipitkän aikavälin edellytyksiä, Lehto kirjoittaa.