Usein ovat nämä kuntalaisten illat, jotka Tuusulan kunnanvaltuuston puheenjohtajat
järjestävät kunnan eri taajamissa, sortuvat aiheiltaan usein vähemmän ”suuria linjoja” käsitteleväksi. Näin kävi Jokelan kuntalaisillassakin ti 28.2-12 Jokelan koulukeskuksessa.
Useat kysymykset olivat lumenaurausta koskevia.
Eräs suuria linjoja koskeva, ennakkoon lähetetty kysymykseni Jokelan kuntailtaan, koski nykyhallituksen leikkausta Tuusulan kunnalta tänä vuonna, joka on 5 558 000 euroa, ennakkoon lähettämässäni kysyin miten Tuusulan kunta hoitaa peruspalvelunsa, tästä leikkauksesta huolimatta ?
Leikkauksen vaikutus on 0,8 prosenttiyksikköä kunnallisverossa. Tähän kirjalliseen kysymykseeni Lindberg (sdp) totesi, etteivät he (paikalla olevat valtuuston puh.johtajat) osaa vastata ja pisti taittoi/laittoi taskuunsa kysymykseni taskuunsa.
Yleiskeskustelu aika oli vähäinen, viranhaltioiden laajojenkin esitysten viedessä ymmärrettävästi valtaosan tilaisuudelle varatusta ajasta. Jokelaisia oli nytkin paikalla runsaasti, vaikkei ylletty noin vuosi sitten käytyyn VR Group Oy, Tuusulan kunta, Jokelan asema säilytettävä- kansanliikkeen tilaisuuden yleisömäärään.
Kuntalaisena ja Jokelan asema säilytettävä- kansanliikkeen aktiivina, hämmästelin omassa puheenvuorossakin Tuusulan kunnanjohtajan yksipuolista ja omavaltaista päätöstä olla tukematta asemamme toimintaa, että lipunmyynti ja henkilökohtainen palvelu olisi turvattu.
Tämä tuki olisi ollut vain muutamia prosentteja Tuusulan kunnan harkinnanvaraisista määrärahoista, jotka ovat noin 350.000 euroa. Tukisumma olisi ollut vain 0,50 euroa Tuusulan kuntalaista kohti.
Kunnanjohtajan päätöstä ei käsitelty yhdessäkään kunnan luottamushenkilöiden kokouksessa ja on nyt täysin selvää poliittisten puolueiden ja kunnan valtuutettujen (myös Jokelaisten) olevan tämän kunnanjohtajan yksipuoleisen päätöksen kannalla.
Ilmeinen poliittinen ”pisteiden keruu” oli kiivaimmillaan vuosi sitten, kun kaikki alueen kansanedustajat ja kuntapoliitikot, allekirjoituksillaan olivat Jokelan aseman- säilytettävä
tavoitteen takana.
Valtapuolueiden konsensus politiikka Tuusulan kunnassa on tässäkin asiassa vienyt kuntapoliitikkojen - mielen ja kielen.
Minne katosikaan 137 vuotiaan Jokelan rautatieaseman kuntapolitiikkojen tuki ?
Tätä kysyy n. 2200 päivittäisen Jokelalaisen työmatkajunankäyttäjän ohella
myös allekirjoittanut.
Tuusulan ensihoidosta ja lääkärien vajeesta terveyskeskuksissa, niistä tietoa ensi viikolla, seuraa blogiani.
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
torstai 9. helmikuuta 2012
Ei jättikuntia vaan parempia lähipalveluja !
Tuo Keski- Uusimaan pakkosuurkunnan keskuspaikaksi nimeäminen Nurmijärveksi, kertoo täysin sen asiantuntemattomuuden työryhmältä, joka hallituksen projektia nyt pohjustaa.
Työryhmän (koottu vain pakkoliittämiselle myönteisistä virkamiehistä eli hallituspuolueista) päätyminen rajuun kuntien karsintaan, ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen, vaan on kuitannut sen keskimääräisillä tilastoluvuilla kuntien ikärakenteista, huoltosuhteista jne.
Vanhuspalvelujen, päivähoidon terveysasemien ja muiden peruspalvelujen päivittäiset ja lisäresussien tarpeet on ohitettu kylmästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ei vielä selvyyttä.
Tämä kuntien ja lähipalveluiden lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, tällä pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että nyt julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten markkinoita yksityisille yrityksille huseerata suurkuntien alueella, ja se on kuten on jo koettu - todella kallista.
Kuntien asukkaat eivät tarvii pakkosuurkuntia vaan parempia palveluja, toimivaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. Valtion on myös maksettava kunnille kuuluva osuus valtionosuuksista, joita on eri hallituksiemme toimesta 5 miljardia euroa vuosittain ja tätä leikkausta on jatkettu jo vuosikausia. Tästä johtuu osaltaan myös kuntien rahaongelmat.
Kuntien itsemääräämisoikeus on niin vahva, että hallituspuolueiden ajama pakkoliittäminen vaatii perustuslain mukaisesti 5/6 enemmistöä eduskunnassa tai kahden seuraavan eduskunnan päätöstä asiasta.
Työryhmän (koottu vain pakkoliittämiselle myönteisistä virkamiehistä eli hallituspuolueista) päätyminen rajuun kuntien karsintaan, ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen, vaan on kuitannut sen keskimääräisillä tilastoluvuilla kuntien ikärakenteista, huoltosuhteista jne.
Vanhuspalvelujen, päivähoidon terveysasemien ja muiden peruspalvelujen päivittäiset ja lisäresussien tarpeet on ohitettu kylmästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ei vielä selvyyttä.
Tämä kuntien ja lähipalveluiden lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, tällä pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että nyt julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten markkinoita yksityisille yrityksille huseerata suurkuntien alueella, ja se on kuten on jo koettu - todella kallista.
Kuntien asukkaat eivät tarvii pakkosuurkuntia vaan parempia palveluja, toimivaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. Valtion on myös maksettava kunnille kuuluva osuus valtionosuuksista, joita on eri hallituksiemme toimesta 5 miljardia euroa vuosittain ja tätä leikkausta on jatkettu jo vuosikausia. Tästä johtuu osaltaan myös kuntien rahaongelmat.
Kuntien itsemääräämisoikeus on niin vahva, että hallituspuolueiden ajama pakkoliittäminen vaatii perustuslain mukaisesti 5/6 enemmistöä eduskunnassa tai kahden seuraavan eduskunnan päätöstä asiasta.
tiistai 7. helmikuuta 2012
Nykykuntien säilyttäminen - ruikuttamista ?
Hallituspuolueet ovat kuntaministerinsä Virkkusen johdolla ja yhteisellä pakkosuurkunta ohjelmallaan käymässä rajulla vauhdilla nykykuntien kimppuun, myös Keski-Uudellamaalla.
Perustelut tähän nykykuntien pakottamiseen suurkunniksi hallituspuolueilla leijuvat lähinnä uskomuksien, toiveiden sekä leimaamalla ”uhriruikuttamiseksi” pakkosuurkunta vastustamisen , kuten Järvenpään valtuutettu Bergholm (sdp) kertoo julkisuudessa.
Tyypillisenä hallituspuoluelaisena hänkin maalailee jo 100 000 asukkaan suurkuntaa Keski-Uudellemaalle, koska hänen on vaikea kuvitella sitä ”lähdettäisiin enää silpomaan”. Tämäkin on suuruuden kritiikitöntä ihannointia, ilman todellisuutta.
Toivottavasti hallituspuolueet ja heidän paikalliset edustajansa ymmärtävät myös Järvenpäässä , että kyseessä oleva suurin kuntademokratian ja kuntapalvelujen - erityisesti lähipalvelujen alasajo projekti.
Hallituspuolueet itse vaikeuttaneet nykykuntien toimintaa vuosikausia leikkaamalla vuosittain jo vuosikausia 5 miljardia euroa kunnille kuuluvista valtionosuuksista. Tänäkin 2012 vuonna kunnilta leikataan yhteensä 1 miljardia euroa (valtionosuusmaksut ja yhteisöveromenetykset)
Lisäksi hallituspuolueiden tekemät leikkaukset Keski - Uudellamaalla, tänä vuonna. Tuusulan rahallinen menetys 5 558 000 euroa, Järvenpään 5 638 000 euroa, Keravan 5 783 000 euroa. Näistä leikkauksista seuraa kunnallisveron korotustarve 0,8% - 0,93%. (Lähde: Kuntaliitto)
Kuntavero on nykyisin tasavero onkin selvää, että tämäkin korotus kohdistuu jälleen pienempituloisiin kuntalaisiin.
Hallitukset ovat Suomessa itse aiheuttaneet kestävyys- ja velkaantumisvajeen, omilla verohelpotuksillaan pääomapiireille, yrityksille ja rikkaille.
Sattumaltako tämä vaje/velkaantumis summat on suunnilleen samoilla euromäärillä, mitä ovat verohelpotukset yllämainituille ?
Perustelut tähän nykykuntien pakottamiseen suurkunniksi hallituspuolueilla leijuvat lähinnä uskomuksien, toiveiden sekä leimaamalla ”uhriruikuttamiseksi” pakkosuurkunta vastustamisen , kuten Järvenpään valtuutettu Bergholm (sdp) kertoo julkisuudessa.
Tyypillisenä hallituspuoluelaisena hänkin maalailee jo 100 000 asukkaan suurkuntaa Keski-Uudellemaalle, koska hänen on vaikea kuvitella sitä ”lähdettäisiin enää silpomaan”. Tämäkin on suuruuden kritiikitöntä ihannointia, ilman todellisuutta.
Toivottavasti hallituspuolueet ja heidän paikalliset edustajansa ymmärtävät myös Järvenpäässä , että kyseessä oleva suurin kuntademokratian ja kuntapalvelujen - erityisesti lähipalvelujen alasajo projekti.
Hallituspuolueet itse vaikeuttaneet nykykuntien toimintaa vuosikausia leikkaamalla vuosittain jo vuosikausia 5 miljardia euroa kunnille kuuluvista valtionosuuksista. Tänäkin 2012 vuonna kunnilta leikataan yhteensä 1 miljardia euroa (valtionosuusmaksut ja yhteisöveromenetykset)
Lisäksi hallituspuolueiden tekemät leikkaukset Keski - Uudellamaalla, tänä vuonna. Tuusulan rahallinen menetys 5 558 000 euroa, Järvenpään 5 638 000 euroa, Keravan 5 783 000 euroa. Näistä leikkauksista seuraa kunnallisveron korotustarve 0,8% - 0,93%. (Lähde: Kuntaliitto)
Kuntavero on nykyisin tasavero onkin selvää, että tämäkin korotus kohdistuu jälleen pienempituloisiin kuntalaisiin.
Hallitukset ovat Suomessa itse aiheuttaneet kestävyys- ja velkaantumisvajeen, omilla verohelpotuksillaan pääomapiireille, yrityksille ja rikkaille.
Sattumaltako tämä vaje/velkaantumis summat on suunnilleen samoilla euromäärillä, mitä ovat verohelpotukset yllämainituille ?
Julkaistu 6.2.2012 Keski-Uusimaa
perjantai 27. tammikuuta 2012
Tuen Haavistoa, NATOA ja Niinistöä vastaan !
Siksi on tuettava Haavistoa, koska hän on sitoutunut vastustamaan kampanjassaan NATO jäsenyyttä.
Ja samalla on tuki Haavistolle on kannanotto kokoomuksen ja suuren rahan (suuryritykset, pankki ja finanssimaailma, miljönäärit) rahoittamaa ehdokasta Niinistöä vastaan.
Siksi on äänestettävä NYT kokoomuksen Niinistöä vastaan, ennenkuin on myöhäistä !
Ja samalla on tuki Haavistolle on kannanotto kokoomuksen ja suuren rahan (suuryritykset, pankki ja finanssimaailma, miljönäärit) rahoittamaa ehdokasta Niinistöä vastaan.
Siksi on äänestettävä NYT kokoomuksen Niinistöä vastaan, ennenkuin on myöhäistä !
tiistai 24. tammikuuta 2012
Tähän katastrofisen huonoon kannatukseen on syynä -hallitus himo.
Kun Paavo Lipponen sdp aloitti 1990 luvulla hyvinvointivaltion purkamisen, kokoomuksesta oikealta ohi politiikkan ja
silloin(kin) vasemmistoliitto lähti "leipuri" Siimeksen johdolla mukaan tekemään hallituksessa uusliberalistista oikeistopolitiikkaa, jonka tekemiä leikkauksia ei ole palautettu etuisuuksissa vieläkään.
Ja valitettavasti edellisestä ei opittu, vaikka kannatus silloinkin tipahti. Nyt tehdään tyhmyyksiä taas olemalla mukana hallituksessa, ja toteuttamassa kokoomusjohtoista leikkauspolitiikkaa. Mm. kuntien valtionosuuksia leikataan yhteensä yli 700 miljoonaa euroa TÄNÄ VUONNA.
Kun huomioon otetaan myös kuntien yhteisöveromenetykset, nousee kuntien tulomenetykset noin 1 miljardiin euroon.
Kuntaliitto on laskenut kuntakohtaiset vuoden 2012 budjetin vaikutukset kunnallisveroprosenttiin ja tässä mm. Tuusulan rahallinen menetys 5 558 000 euroa ja kunnallisveron korotustarve 0,80 % Järvenpään vastaavat luvut menetys 5 638 000 euroa ja kunnallisveron korotustarve 0,80 %.
Kerava 5 783 000 euron menetys ja 0, 93 % korotus. (Lähde; Kuntaliitto)
Kun vasemmisto on mukana kokoomusjohtoisessa hallituksessa, tekemässä ylläesitettyjä leikkauksia kunnille, ei ole ihme, että yhteenlaskettu kannatus viimme vaaleissakin on koko maassa vain 12,2 % ja Tuusulassa 10,2% Keravalla 12,4 % Järvenpäässä 11,3 % kyse on todella kansalaisten valtavan suuresta epäluottamuksesta vasemmistopuolueille.
Käsittämiskyvyttömyydestä näillä ministerisosialismin tielle lähteneiden mielialoista kertoo Arhinmäen vastaus Ylen haastattelussa (23.1-12) tähän surkeaan kannatukseen, "Arhinmäki ei ollut huolissaan, että Sdp ja vasemmistoliiton ehdokkaiden yhteinen äänimäärä jäi merkittävän alhaiseksi"
Äänestys on oikeus kansalaisille antaa tai ei, äänellään valtakirja ehdokkaalle sekä puolueille. Ja kun yhteenlaskettu työväenpuolueilla kannatus on 12% luokkaa, on tehtävä todellinen käännös vasempaan politiikassa, se on ainoa tie - aivan kuten toteutuneet esimerkit euroopasta ja eteläisestä amerikasta kertovat.
Takaisin vähäosaisten puolelle, ministerisosialismin aika on ohi !
tiistai 17. tammikuuta 2012
Suomen ensihoitojärjestelmää - huononnetaan myös keski-uudellamaalla !
Eipä toteutunut luvatut viiveajat, eipä toteutunut edes ambulanssin paikalle tuloajatkaan. Allekirjoittaneelle tuli useita puhelinsoittoja, joissa kerrottiin lähes uskomattomista ambulanssien paikalle tuloajoista sekä myös paikalle tulemattomista.
Vaikka Jokelassa kerättiin yli 1300 allekirjoitusta pohjois-tuusulan kuntalaisilta ”Jokelan yöpäivystys palautettava”, ja se nimienkeräys lista toimitettiin kunnan päättäjille ei tämäkään vetoomus vaikuttanut poliittisiin
päättäjiin tai virkamiehiin.
Kun ensihoidon saatavuus ja taso on kuntapoliitikkojen toimesta Jokelassakin heikennetty ja yöpäivystys lopetettiin, niin epäilyttää tämä nyt 2.1.2012 voimaantullut HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kyky ensihoidon järjestämisestä.
Luettuani HUS:n Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös teoksen vuosille 2012-2013 niin lukemisen perusteella odotettavissa on jatkumoa sille säästölinjalle, jolla puretaan paikallisia lähipalveluita ja siirtämällä kuntien päätösvaltakin ensihoidosta - kauas pois.
Koska HUS hallituksen hyväksymien kriteerien perusteella on Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella (tähän kuuluvat Hyvinkään lisäksi, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula) odotettavissa yhä heikkenevää ensihoitoa,
syy on korkea asukasmäärä (182.000 kuntalaista) ja vähäinen ambulannsien määrä.
Korkeariskisiin (A-B) tehtäviin aina kohteen nopeimmin tavoittava ensihoitoyksikkö. Ja koska ambulansseja ei ole sairaanhoitoalueella riittävästi niin
ambulanssin puuttuessa, ensimmäinen ulkopuolinen apu voi tulla paloautolla !
Koko Keski-Uudenmaan alueella ambulansseja, ympärivuorokauden päivystävää on 14 kpl
ja koska alueella on vuodessa 27 000 kiireellistä tehtävää, niin on selvää ettei ambulansseja hälytyksiin riitä, onko tämä tietoinen valinta - poliittiset päättäjät ?
Pientalovaltaisessa lähiössä (kuten Jokela/Tuusula ) on ns. kolmosluokan aluetta ja kokemusperäisesti aiemmilta vuosilta, paikalle saapuminen tavoite ajassa toteutuu vain 40 % hälytyksistä,
47 % ambulansseista onnistuu saapumaan paikalle 15 minuutissa. Ja ensihoidon olisi saavuttava paikalle 10 minuutissa tutkimuksien mukaan, jotta henki ja terveys voitaisiin pelastaa.
Järvenpääläinen Simo Tolkki kirjoitti jo aiheesta 7.11.2011 Keski-Uusimaan lukijan kynästä palstalla hyvän kirjoituksen aiheesta otsikkoineen, " Ambulanssin viipyminen voi tulla ikävänä yllätyätyksenä" ja
"Parempaan ei ole mahdollista pyrkiä, koska ambulansseja on vähän ja harvassa"
Onkin julkisen kysymyksen paikka, ovatko kunnalliset päättäjät HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kuntienvaltuutetut käsitelleet ko. ensihoito asiaa, tutkineet ja vaikuttaneet siihen,
ettei se huononna edelleen ensihoidon tasoa ja saatavuutta koko Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella .
Näiden jatkuvien kansalaisten, kuntalaisten palvelujen leikkaukset ja huonojen seurausten vyöryttäminen ihmisten terveyden, jopa hengen kustannuksella säästöpäämääriin
on suunta, jota ei voi hyväksyä.
lauantai 7. tammikuuta 2012
Ensihoito HUS:n toimesta Hyvinkään sha:lla kohti heikkoa toimintaa ! !
Yöpäivystysambulanssin lopetus Jokelassa oli suurempi tappio lähipalveluissa, kuin me jokelaiset osasimme odottaa. Kun Tuusulan kunnan poliittiset päättäjät lopettivat yhteisellä päätöksellään 1.1.2007 yöpäivystysambulanssin Jokelan hälyalueelta eli noin 8000 kansalaiselta ( alueeseen kuului myös Hyvinkään Kaukas ja Nurmijärven Nukari) kaikki kuntapoliitikot väittivät, että ensihoidon saatavuuden nopeus, säilyy samana kuin ennenkin Jokelan yöpäivystysambulanssin lopettamisesta huolimatta, eli 10 minuutissa, vaikka ambulanssit on hälytettävä muiden kuntien alueelta.
Eipä toteutunut luvatut viiveajat, eipä toteutunut edes ambulanssin paikalle tuloajatkaan. Allekirjoittaneelle tuli useita puhelinsoittoja, joissa kerrottiin lähes uskomattomista ambulanssien paikalle tuloajoista sekä myös paikalle tulemattomista.
Vaikka Jokelassa kerättiin yli 1300 allekirjoitusta pohjois-tuusulan kuntalaisilta ”Jokelan yöpäivystys palautettava”, ja se nimienkeräys lista toimitettiin kunnan päättäjille ei tämäkään vetoomus vaikuttanut poliittisiin päättäjiin tai virkamiehiin.
Kun ensihoidon saatavuus ja taso on kuntapoliitikkojen toimesta Jokelassakin heikennetty ja yöpäivystys lopetettiin, niin epäilyttää tämä nyt 2.1.2012 voimaantullut HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kyky ensihoidon järjestämisestä.
Luettuani HUS:n Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös teoksen vuosille 2012-2013 niin lukemisen perusteella odotettavissa on jatkumoa sille säästölinjalle, jolla puretaan paikallisia lähipalveluita ja siirtämällä kuntien päätösvaltakin ensihoidosta - kauas pois.
Koska HUS hallituksen hyväksymien kriteerien perusteella on Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella (tähän kuuluvat Hyvinkään lisäksi, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula) odotettavissa yhä heikkenevää ensihoitoa,
syy on korkea asukasmäärä (182.000 kuntalaista) ja vähäinen ambulannsien määrä.
Korkeariskisiin (A-B) tehtäviin aina kohteen nopeimmin tavoittava ensihoitoyksikkö. Ja koska ambulansseja ei ole sairaanhoitoalueella riittävästi niin
ambulanssin puuttuessa, ensimmäinen ulkopuolinen apu voi tulla paloautolla !
Koko Keski-Uudenmaan alueella ambulansseja, ympärivuorokauden päivystävää on 14 kpl
ja koska alueella on vuodessa 27 000 kiireellistä tehtävää, niin on selvää ettei ambulansseja hälytyksiin riitä, onko tämä tietoinen valinta - poliittiset päättäjät ?
Pientalovaltaisessa lähiössä (kuten Jokela/Tuusula ) on ns. kolmosluokan aluetta ja kokemusperäisesti aiemmilta vuosilta, paikalle saapuminen tavoite ajassa toteutuu vain 40 % hälytyksistä,
47 % ambulansseista onnistuu saapumaan paikalle 15 minuutissa. Ja ensihoidon olisi saavuttava paikalle 10 minuutissa tutkimuksien mukaan, jotta henki ja terveys voitaisiin pelastaa.
Järvenpääläinen Simo Tolkki kirjoitti jo aiheesta 7.11.2011 Keski-Uusimaan lukijan kynästä palstalla hyvän kirjoituksen aiheesta otsikkoineen, " Ambulanssin viipyminen voi tulla ikävänä yllätyätyksenä" ja "Parempaan ei ole mahdollista pyrkiä, koska ambulansseja on vähän ja harvassa"
Onkin julkisen kysymyksen paikka, ovatko kunnalliset päättäjät HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kuntienvaltuutetut käsitelleet ko. ensihoito asiaa, tutkineet ja vaikuttaneet siihen,
ettei se huononna edelleen ensihoidon tasoa ja saatavuutta koko Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella .
Näiden jatkuvien kansalaisten, kuntalaisten palvelujen leikkaukset ja huonojen seurausten vyöryttäminen ihmisten terveyden, jopa hengen kustannuksella säästöpäämääriin
on suunta, jota ei voi hyväksyä.
Eipä toteutunut luvatut viiveajat, eipä toteutunut edes ambulanssin paikalle tuloajatkaan. Allekirjoittaneelle tuli useita puhelinsoittoja, joissa kerrottiin lähes uskomattomista ambulanssien paikalle tuloajoista sekä myös paikalle tulemattomista.
Vaikka Jokelassa kerättiin yli 1300 allekirjoitusta pohjois-tuusulan kuntalaisilta ”Jokelan yöpäivystys palautettava”, ja se nimienkeräys lista toimitettiin kunnan päättäjille ei tämäkään vetoomus vaikuttanut poliittisiin päättäjiin tai virkamiehiin.
Kun ensihoidon saatavuus ja taso on kuntapoliitikkojen toimesta Jokelassakin heikennetty ja yöpäivystys lopetettiin, niin epäilyttää tämä nyt 2.1.2012 voimaantullut HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kyky ensihoidon järjestämisestä.
Luettuani HUS:n Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös teoksen vuosille 2012-2013 niin lukemisen perusteella odotettavissa on jatkumoa sille säästölinjalle, jolla puretaan paikallisia lähipalveluita ja siirtämällä kuntien päätösvaltakin ensihoidosta - kauas pois.
Koska HUS hallituksen hyväksymien kriteerien perusteella on Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella (tähän kuuluvat Hyvinkään lisäksi, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula) odotettavissa yhä heikkenevää ensihoitoa,
syy on korkea asukasmäärä (182.000 kuntalaista) ja vähäinen ambulannsien määrä.
Korkeariskisiin (A-B) tehtäviin aina kohteen nopeimmin tavoittava ensihoitoyksikkö. Ja koska ambulansseja ei ole sairaanhoitoalueella riittävästi niin
ambulanssin puuttuessa, ensimmäinen ulkopuolinen apu voi tulla paloautolla !
Koko Keski-Uudenmaan alueella ambulansseja, ympärivuorokauden päivystävää on 14 kpl
ja koska alueella on vuodessa 27 000 kiireellistä tehtävää, niin on selvää ettei ambulansseja hälytyksiin riitä, onko tämä tietoinen valinta - poliittiset päättäjät ?
Pientalovaltaisessa lähiössä (kuten Jokela/Tuusula ) on ns. kolmosluokan aluetta ja kokemusperäisesti aiemmilta vuosilta, paikalle saapuminen tavoite ajassa toteutuu vain 40 % hälytyksistä,
47 % ambulansseista onnistuu saapumaan paikalle 15 minuutissa. Ja ensihoidon olisi saavuttava paikalle 10 minuutissa tutkimuksien mukaan, jotta henki ja terveys voitaisiin pelastaa.
Järvenpääläinen Simo Tolkki kirjoitti jo aiheesta 7.11.2011 Keski-Uusimaan lukijan kynästä palstalla hyvän kirjoituksen aiheesta otsikkoineen, " Ambulanssin viipyminen voi tulla ikävänä yllätyätyksenä" ja "Parempaan ei ole mahdollista pyrkiä, koska ambulansseja on vähän ja harvassa"
Onkin julkisen kysymyksen paikka, ovatko kunnalliset päättäjät HUS Hyvinkään sairaanhoitopiirin kuntienvaltuutetut käsitelleet ko. ensihoito asiaa, tutkineet ja vaikuttaneet siihen,
ettei se huononna edelleen ensihoidon tasoa ja saatavuutta koko Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueella .
Näiden jatkuvien kansalaisten, kuntalaisten palvelujen leikkaukset ja huonojen seurausten vyöryttäminen ihmisten terveyden, jopa hengen kustannuksella säästöpäämääriin
on suunta, jota ei voi hyväksyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)