Asioiden "brändäystä" Tuusulalaisittain, kuntalaisten illassa 28.3 Jokelan koulukeskuksessa.

Pormestariksi korotettu etelä-tuusulalainen kyläpolitiikko, noudatti rajallisen "viiteryhmäänsä" haaveita ja kertomuksia sekä, myös olettamuksia heti tilaisuuden alkajaiseksi tuusulan kunnan taloudesta jokelalaisille.

Tästäkään valikoidusta aivopesusta, ei päässyt pakoon, koska tilaisuuden osallistumisen "korvaukset kuntalaiselle" (kahvit ja pullan) sai vasta Pormestarin kunnantalouden pakkopuhesyötön jälkeen, ilmiselviin "vaihtoehtoisiin faktoihinkaan" pormestarin puheessa ei voinut puuttua esim. puheenvuorolla.

Tosin, Jokelan kuntalaiset saivat (yllätys, yllätys) kokeneen Pormestarin hetkeksi herkäksi ja luovuttamaan osallistuville kuntalaisille, jopa 3-4 kpl vapaita puheenvuoroja, jotka kaikki koskivat terveysasemamme tilannetta, huolestuneina puhuttiin niissä "herrojen ja narrien" nykyistä tai tulevaa toimintaa. Ja vaikka muoviämpäreitä keski-uudenmaan soten markkinoimiseksi oli ilmaiseksi tarjolla, ei suurta "vetovoimaa" niissäkään havaittu (paitsi ehkä kepulaisilla).

Pikemmin ihmetellään sitä, että tuusulan kuntakin on jo vuodesta 2011 lähtien leikannut miljoonilla euroilla peruspalveluitaan (joihinka myös terveyspalvelut kuuluvat) ja puhumattakaan pitkäaikaistyöttömyyden asiallinen hoitaminen työpaikoilla, eikä vain MAKSAA kelalle tästä "sakkorahaa"!

Negatiiviset tappiolliset tonttikaupat kunnalle (kiviaines yrittäjälle rahakkaat) etelä-tuusulassa, sekä ex-kunnanjohtajan palkanmaksun jatkaminen ilman työvelvoitetta sekä HSL sopimuksen käsittämätön kalleus kaikille kuntalaisille ja erittain pieni hyöty (jopa kalliinpi lipun hinta) varsinkin pohjois-tuusulalaisille jäi vaille huomiota.

Brändit, visiot ja "kaikki kivat" ovat nykykuntapolitiikkojen toiminnan kulmakivi, herää kysymys, minne onkaan jäänyt tuusulan tavallisen kuntalaisten edut, näissä visioissa ? Mehän ne kuntaverotkin maksamme, ja tuemme vielä tuusulalaisia yrityksiäkin, näistä kuntaveroista. 

 

  On aivan aiheellista, kuntalaisten edun kannalta, että Tuusulan kunnan tekemä maakauppa Sjöblomien kanssa, käydään läpi hallinto-oikeudessa. Kunta luovuttaa siinä 86 hehtaaria ja "saa" Focus-aluelta ja sen läheltä vain 41 hehtaaria.

Kolmella ulkopuolisella konsulttilla teetettiin arviolaskelmat, heitä valistettiin ja ohjeistettiin (lehtitietojen mukaan) kunnan edun vastaisesti, yliarvostamaan Sjöblomien luovuttamia maita, näin

"väkivaltaisesti" tehden, vaihdettavien maapakettien arvot saatiin suurin piirtein yhteismitalliseksi. Sekä (tietysti) kunnan päättäjille järkeväksikin hyväksyä, täysin tappiollinen vaihtokauppa kunnalle.

Esimerkiksi siten, että kunnalle tulevat maat saatiin näyttämään arvokkaammilta, että niillä sijaitsevat sähkölinjat jätettiin huomioimatta.

Kun lisäksi kaupan valmisteluun ja päätöksentekoon, sen valmisteluun osallistui esteellisenä, kaksi kokoomuksen kunnanvaltuuttettua, myyjien veljenpoika Ilmari Sjöblom ja kunnan maankäytöstä vastaava apulaispormestari Mika Mäki-Kuhna.

Ja jälleen tässäkin "sumutuksessa", kunnan ja kuntalaisten tappioksi käytetään vaihtokaupassa, täysin epävarmoja "odotusarvoja", samaan tapaan, kuin HSL:n sopimusta väkisin Tuusulaan runnottaessa. Valtuuston keskusteluissa esitettiin vaihtokaupalle perusteluina, jopa vuosikymmeniä sitten aloitettuja kaavoituksia.     

Koska, aivan pian Tuusulan kunta liityy (1.1.2018) isoon ja siniseen (ja sovitut maksut maksettava tuolla pvä määrällä) Helsingin Seudun Liikenteeseen on aiheellista, myös miettiä minkälaista muuta "kyytiä" kuntalaiset tuolla sopimuksen rahalla saisi.

 HSL sopimushinnalla 11 miljoonaa 425.000 eurolla saisi 28 kappaletta kokoaikaista linja-autoa tuusulan kunnan joukkoliikenteen käyttöön. Kunnan liikennevirkamiehen mukaan (24.1.2017 Hsl inffo-ilta)  Linja-auton saisi kunnan käyttöön, koko vuodeksi ja jokapäiväiseksi 400.000 eurolla.

 Sillä 28 auton kapasiteetilla riittäisi jakaa linja-auto yhteyksiä, joka 3 taajaman peräkylillekkin. Ja kun käytettäisiin kotimaisia linja-autoyhtiöitä autettaisiin työllistämisellä kuskeja, sekä firmoja. Ja lisäksi kunnan maksamat toimintakulut pysyisivät maassamme, eivätkä karkaisi pois, kuten tulevan Hsl sopimuksen toimijoina olevin, ulkomaisten bussiyhtiöiden kautta esim. veroparatiisi saarille.

  Lisäksi rahaa jäisi kunnalle vielä reserviin puolen linja-auton verran, sillä voisi alentaa vielä pohjoistuusulan lippujen hintoja Vr:llä.

Osa Tuusulan kuntalaisista on varmasti (erityisesti eteläisestä kunnanosasta) tyytyväisiä kunnan ja HSL:n sopimukseen, auttaahan se bussiliikenteen jatkumista edelleen. Tähän bussiliikenteen jatkumiseen kunnan alueelta, olisi  kyllä ollut mielestäni edullisempiakin järjestämisen muotoja, kuin tämä valtavalla kiireellä ja pienen porukan valitsemalla, ja erittäin kalliilla HSL:llä, joka ei palvele läheskään koko tuusulan kunnan aluetta.

 Olen pakoitettu esittää seuraavat luvut yhä uudestaan kyselyiden ja epätietoisuuden vuoksi, mitä HSL todella maksaa tuusulalaisille. Ja lisäksi vielä muistutan junalla matkustavan, kallistuvasta lipunhinnasta myös eläkeläiselle.

Nyt ne summat, joita kuntalaisina joudumme maksamaan 1.1.2018 alkaen. Nämä summat esitin jo 24.1 Jokelassa (kunnan inffoillassa HSL:stä)

             3.040.000 € kuntaosuus maksu (tämä on nyt jaksotettu12 kk) jaksottamista esitin 24.1-17)
                320.000 € ns. kynnysraha (että Tuusula "pääsee" tähän HSL:ään)
             8.015.000 € HSL:n toimintamaksu (vain tähän tulee vaikuttamaan alentavasti lipputulot)
                  50.000 € LänsiMetron tukemiseen

      Yht 11.425.000 €

 Nyt kun me tuusulassa olemme aivan HSL:n kynnyksellä, toivoisi kunnan neuvottelijoiden vielä ottavan,  kunnan pohjoisosien kuntalaiset huomioon vyöhykemaksuissa, myös muutoinkin kuin vain varmana maksajana, kaikennäköisiin eteläisen tuusulan hankkeisiin. Kyseessä täytyy olla myös kuntalaisten yhdenvertaisuus.

Erittäin huonona viestinä, pohjois-tuusulalaisille pidän valtuuston, vuoden viimmeisessä kokouksessaan (11.12) päättämää Jokelan ja Kellokosken terveysasemien 5 viikon kesäsulku-

päätöstä.

 

 

 

 

Paikallislehden kysymys, mitä maksaa HSL:n liput? Pääkirjoituksessa (K-U 16.11.2017) kysyttiin juuri sitä tietoa, joka jätettiin selvittämättä sekä kertomatta Tuusulan valtuutetuille, ennen valtuuston ylimääräistä HSL kokousta 13.2. 2017.

31 - 20 lukemin päättivät tuusulan valtuutetut ottaa kunnan maksettavaksi  HSL:n tarjoamat miljoonien eurojen menot ( yli 10 miljoonaa euroa), LänsiMetroa myöten ja avoimella sopimuksella maksaa kaiken, jota HSL kehtaa edes esittää - ja kyllä se on kehdannut. Kaikki  maksettavat HSL:lle on suoritettava sopimuksen voimaan tullessa 1.1.2018.

Mistään vyöhykerajoistakaan ei tuusulassa ole päätetty, kuten ei lippujen hinnoistakaan. Bussilinjoista tai junavuoroista puhumattakaan. Näin, suorastaan vain vastuuttoman pelkän avoimen valtakirjan, ilman todellisia parannusesityksiä kunnalta HSL:lle on nämä tuusulan 30 valtuutettua myöntänyt sekä sivuuttanut täysin paikalliset bussiliikennöitsijätkin.

 

 Onko HSL:ssä toimivat bussiyhtiötkään edes "päivän valoa kestäviä" yhtiöitä? Useampikin niistä yhtiöistä toimivat erikoisin "kierrätyksin", mahdollisesti välttäen maksut toiminnastaan maassamme.

Joukkoliikenne on (toimiessaan) tärkeä ja välttämätön suurelle osalle kuntalaisia, sitä ei saa tuhota lyhytnäköisen, ahneuden ja markkinatalouden ryöstöretkeä kuntiin kannattavien vuoksi.

 Globalisaation "suurimpana" kielteisenä piirteenä Korkman pitää varallisuuden epätasa-arvoista jakautumista. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation lisänneen huomattavasti kaikkein rikkaimpien varallisuutta etenkin kehittyneissä maissa.

Ylläoleva on pieni osa Korkmannin kirjassaan esittämästä hymistelystä globaalin kapitalismin "hyvistä puolista" suomessakin, unohtaen (tietysti) kansallisvaltioiden kansalaisten yhä vähenevä hyvinvointi kaikilla tasoilla, joita ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, työttömyyden hoito, vahusten ja eläkeläisten toimeen tulo... jne jne.

 Vallalla oleva ryöstökapitalismi ei valitettavasti näytä heikkenemisen oireitakaan - päinvastoin maailman ja Eu:n alueella. Globaalin oikeisto politiikan suunnan lisäämisen keinoina on käytössä verotuksen vähentäminen yrityksiltä ja varakkailta. Tämän tuloksena on valtiomme yhä lisääntyvä maksujen ja verotuksen lisääntyminen pienituloisilta. Valtion lainanottoa on lisätty valtion käyttötalous tarpeeseen, koska "vero alennukset" ovat tyhjentäneet kassan.

 Eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet Eu:n "ohjeistuksen" yksityistää kuntien toimintaa kritiikittä. Tässä näkyy irvokkaana esimerkkinä nyt olevan sote. Se on palvelujen yksityistämistä ja kuntien verovarojen ryöstöä kansalaisilta, osana globaalia kapitalismia.

Tunnustus noudatetusta hallituksen oikeistolaisesta politiikan pääministeri Sipilältä (13.9.2017 Yle)

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt enemmän pieni- kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta. Sipilä kuvasi illan A-studiossa kehitystä valitettavana.

– On totta, että näin on tapahtunut, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoi hallituksen tehneen paljon kipeitä toimia, kun se on yrittänyt tasapainottaa julkista taloutta. Kun tehdään pienikin leikkaus tukiin, se näkyy pienituloisimmassa päässä Sipilä sanoi.     Ja tähän juuri liittyy erityisesti, myös eläkeläisten yhä jatkuva köyhdyttäminen.

Edellä olevan lisäksi on välttämätöntä vaatia kaikilta eduskunnan puolueilta, järjellistä suhtautumista eläkeläisten yhä kasvavaan köyhyyteen ja "taitetun indeksin" tahalliseen ylläpitämiseen, jopa kaikkien eduskuntapuolueiden toimin.

Vaikka talousnobelisti Bengt Holmström kauppakamarien 100-vuotisjuhlassa (10.8) kertoi olevansa huolestunut eläkejärjestelmän kestävyydestä ja syytti sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkien olevan "itsekäs sukupolvi", joka syö nuorenpien eväitä ja kehoittaa eläkkeiden leikkaamiseen !

Onneksi talousnobelistin ulospäästämä "sammakko" on saanut myös työnantajapuolen ex-johtaja Lasse Laatusen tyrmäämän (Iltalehdessä 16.8) Holmstömin "mutu"- tuntumalla esittämän näkemyksen eläkevarojen riittämättömyydestä. Myös kokoomuksen ex-kansanedustaja Raimo Ilaskivi ovat yhtyneet Holmströmin tyrmääjiin.

Talousnobelisti ei ilmeisestikkään tunne (tai ei halua) eläkejärjestelmän varsinaista olemusta eikä  eläkeläisten monessa suhteessa hädänalaista asemaa. Tuskin hänellä on selvää käsitystä taitetusta indeksistä ja siitä, että sama työeläke, joka 1996 oli 60 % työpalkasta on nykyisin vain 46-47 prosenttia tuosta vastaavasta työstä maksettavasta palkasta !

Talousnobelisti Holmström ei ehkä puhuisi vakavissaan "itsekkäästä sukupolvesta" jos ymmärtäisi, että 60 prosenttia työeläkkeensaajista saa bruttona alle 1500 euroa kuukaudessa ja 2500 euron suuruisen bruttoeläkkeen alapuolelle jää lähes 90 prosenttia kaikista työeläkkeen saajista. Yli 2500:n euroon pääsee kymmenkunta prosenttia työeläkkeen saajista. Lähes puoli miljoonaa työeläkkeen saa työeläkettä, joka jää alle 1200 euroa bruttona kuukaudessa.

On erittäin loukkaavaa, eräiden (jopa vasemmistolaisten) kansanedustajien väitteet, ettei ansiotasoindeksistä olisi mitään hyötyä pienituloisille eläkeläisille, kun lähes puoli miljoonaa työeläkkeensaajaa saa työeläkettä, joka jää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alle 1200 euroa bruttona kuukaudessa. Ilmeisesti heille oli tärkeämpää olla samanmielinen (leikkajien kanssa), kuin eläkeläismielinen!