Julkaisen Kurttilan kirjoituksen blogissani, koska hän on SKP:n eläkeryhmän jäsen

Eduskunta käänsi selkänsä eläkeläisille 21.3 musta tiistai

Tiistaina 21.3. eduskunta hylkäsi täysistunnossaan seniorikansalaisten tekemän lakialoitteen. Aloitteessa esitettiin työeläkkeiden tarkistusindeksin muuttamista taitetusta indeksistä takaisin ansiotasoindeksiksi. Aloitteen oli allekirjoittanut lähes 85000 kansalaista. Edellisellä viikolla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta oli hylännyt aloitteen yksimielisesti.
Vuodesta 1996 lähtien työeläkkeiden tarkistuksissa on sovellettu ns. taitettua indeksiä, jossa elinkustannusindeksin muutokset otetaan huomioon 80 %:sti ja ansiotuloindeksi 20 %:sti. Vuosien 1977 ja 1996 välisenä aikana indeksien suhde oi 50/50 %. Sitä ennen työeläkkeitä tarkistettiin sataprosenttisesti samaan tahtiin kuin palkkojakin.

Työeläkkeiden taitettu indeksi merkitsee, että eläkkeiden taso jää jatkuvasti palkkakehityksestä jälkeen. Eläketurvakeskus on laskenut, että vuodesta 1996 lähtien, taitetun indeksin takia, eläkeläiset ovat saaneet yhteensä noin sata miljardia euroa vähemmän eläkettä verrattuna siihen, että tuona aikana olisi sovellettu ansiotasoindeksiä. Samaan aikaan eläkeyhtiöiden omaisuus on paisunut 190 miljardiin euroon.
Kaikkein pienimpiä eläkkeitä ovat kansaneläkkeet. Ne määräytyvät pelkästään elinkustannusten perusteella, ja niinpä ne jäävät eniten jälkeen palkkakehityksestä. Kansaneläkkeet maksetaan valtion budjetista. Sipilän hallitus alensi vastikään kansaneläkkeitä ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa, jopa kahteen kertaan. Köyhiä kuritetaan todella raskaalla kädellä.
Työeläkeläiset eivät myöskään ryve rahassa. Eläketurvakeskuksen mukaan 56 % työeläkeläisistä saa eläkettä bruttona 1500 euroa kuussa tai vähemmän, ja 88 % eläkeläisistä saa bruttona 2500 euroa kuussa tai vähemmän.
Eläkeyhtiöt maksavat nykyisin työeläkettä vuosittain yhteensä noin 25 miljardia euroa. Siinä on 20 vuoden ajalta syntynyt sadan miljardin euron vajaus. Taitettu indeksi kurittaa kauan eläkkeellä olleita. Ikäihminen, joka on ehtinyt olla työeläkkeellä kaksikymmentä vuotta, on todella saanut tuntea nahoissaan taitetun indeksin vaikutukset. Sen aiheuttama kokonaistappio hänelle vastaa viiden vuoden maksamattomia eläkkeitä.
Kansalaisaloitteen vaatimus taitetun indeksin palauttamiseksi 100 % työpalkkaindeksiksi oli enemmän kuin perusteltu. Kuitenkin, lähes koko eduskunta vastusti aloitetta. Ainoa poliittinen tuki eläkeläisten aloitteelle tuli eduskunnan ulkopuolelta. Suomen Kommunistinen Puolue, SKP, on suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue ja ainoa merkittävä puolue, joka on virallisesti asettunut tukemaan aloitetta.
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat kääntäneet selkänsä eläkeläisille. Voikin käydä niin, että vastavuoroisesti eläkeläiset kääntävät selkänsä näille puolueille.
Heikki Kurttila
tekniikan tohtori
Espoo
SKP:n eläkeryhmän jäsen

Tuusulan eläkeikäiset 65 vuotiaat, tai yli olevia kuntalaisia on yhteensä n. 11.000 ja heitä kohtelee ”taitettu indeksi” kuten 1,4 miljoonaa Suomen muitakin eläkeläistä. Taitettuun indeksiin (20/80) siirryttiin 1996 ja sillä on valtavasti työeläkkeitä heikentävä vaikutus. Sama työeläke, joka vuonna 1995 oli 60 prosenttia työpalkasta, on nykyisin vain noin 47 % tuosta vastaavasta työstä maksettavasta palkasta! Jo 430 000 eläkeläistä elää alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan.

 Nyt jo Eläkeläisten köyhyys on tosiasia Suomessa, siksi on järkyttävää, että Eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunta on ehdottanut (14.3) että eduskunta hylkäisi lakiehdotuksen kansalaisaloitteen työeläkeindeksin palauttamisesta takaisin palkkatasoindeksiksi.

Palkkaindeksin vastustajien keskeinen väite on, että ansiotasoindeksin palauttaminen koituisi vain suurimpia eläkkeitä saavien eduksi, eikä auttaisi millään tavoin pienituloisempia.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan maassa 140 000 työeläkkeensaajaa (10% eläkkeensaajista)
joiden eläke on alle 750 euroa kuukaudessa.
 Samojen tilastojen mukaan vuoden 2015 lopussa alle 1500 euron kuukausieläkettä bruttona sai 56 prosenttia työeläkkeensaajista eli noin 800 000 eläkeläistä. Korkeintaan 2500 euron kuukausieläkkeeseen joutui tyytymään 88 prosenttia 1,4 miljoonasta eläkeläisestä. Yli 2500 euroa kuukaudessa saavia työeläkkeensaajia oli 12 prosenttia eläkkeensaajista. Työeläkkeiden keskieläke oli 1613 euroa kuukaudessa vuonna 2015.

Kansaneläkkeen saajat ovat vaikeassa asemassa, yleisemminkin kansaneläkkeen ja erilaisten sosiaalisten tukien saajat. Kansaneläkettä saa vajaa puolet Suomen yli 1,4 miljoonasta eläkkeensaajista. Etenkin pienituloisten toimeentulo on entisestään heikentynyt Sipilän hallituksen toimien seurauksena kuluvan vuoden 2017 alusta. Eduskunta hyväksyi juuri hallituksen esityksen, jolla kansaneläkettä leikataan 0,85 prosenttia. Täyden kansaneläkkeen määrä kuukaudessa on yksin asuvalla pienentynyt 2017 alusta lukien aiemmasta 634 eurosta 629 euroon kuukaudessa. Tämän lisäksi kansaneläkettä saava voi saada takuueläkettä, joka nostaa eläketulon 767 euroon kuukaudessa. Pelkän takuueläkkeen varassa elää 100 000 eläkeläistä. Takuueläkettä maksetaan kuitenkin enimmäkseen täydentävänä osana muihin eläketuloihin ja se on keskimäärin vain noin 140 euroa kuukaudessa.
 
Tätä uudistuksen (ansiotasoindeksi palautettava työeläkkeisiin)  hylkäämistä siis ajoivat Kepu, Kok, Ps, Sd, Vas, Rkp. Eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ja he haluavat jatkaa siis yhä eläkeläisten köyhyyttä.

                           Kohti vaaleja, 3 viikkoa aika

                          tehdä muutos Tuusulassakin!

 Koska kaikki Tuusulan puolueet, erityisesti yli 30 miljoonan euron puoluetuet (verorahoista) jakaneena, toimintaansa mahdollistavat puolueetkin ovat myöskin esillä ja kuntapuolueiden yhteiset ”hyvä veli” markkinatkin on Hyrylässä vietetty, runsaan huonon kelin mutta vähäisen yleisön kokeneena.

 Ja pääjärjestäjä, ”uuden ja modernin punavihreän” puolueen, mutta sdp:hen liittymistä haluavan paikallispomon johdolla, vaaliyhteistyötä tuusulassa esittäneelle Skp:n jäsenelle: ”EI käy” ilmoitti Vasenmistoliitto

On suuri vahinko Tuusulan työväestölle, eläkeläisille, sairaille, työttömille ja pienituloisille kuntalaisille, kun juuri heidän vuokseen toimivat puolueet, (oman toimintaohjeensa mukaan)
eivät pysty yhteiseen toimivuuteen, edes vaalien aikana. Erityisesti kunnan Haukkamäen vuokra-asuntojen myynti grynderille on osoitus, ilman moraalia toimivasta  Tuusulan valtuuston bisnesmyöteisyydestä.

Olemme ainoa valtakunnallinen puolue, joka ei saa mitään rahallista tukea yhteiskunnalta, ei edes lehdistöämme tueta verovaroista (kun esim. Helsingin Sanomaakin tuetaan)
toimintaansa valtion verovaroista, kuten myös KAIKKIA eduskuntapuolueita.  Ylen Tv ja Radio-ohjelmat ovat muille avoinna, meille ei. Olemme siis niin "muutos haluinen" puolue, että meidät on eristettävä keinoja kaihtamatta.

                                                            OLEN PAHOILLANI
                                                        TUUSULAN KUNTALAISET,
                                                      MILJOONIEN EUROJEN UUSISTA
                                                   HSL MAKSUISTA  JA SEN VÄHÄISISTÄ
                                                HYÖDYSTÄ POHJOISELLE TUUSULALLE


Vaikka HSL:n miljoonien kustannusten ja vähäisten pienten todellisen hyödyn, kuntalaisten kokonaismäärään verrattuna, jyrättiin Tuusulan kunnassa läpi perinteisin tavoin. Keinoina oli kunnan valtapuolueiden liittoutuminen HSL:n projektiin, ja lehdistön suosiollisella  mielipide avustuksella.

13 helmikuuta 2017 Tuusulan valtuuston ylimääräisessä kokouksessaan, äänin 31 HSL sopimuksen puolesta ja 20 vastaan, sinetöi tämän miljoonien diilin maksamisen Tuusulan kuntalaisille, jossa samalla sitouduttiin maksamaan myös LänsiMetron 50 000 € töppäilyt !

Kyseisen valtuuston päätöksen voimaantulo on 21 maaliskuuta, eikä HSL:n liittymistä vastustaneen kunnanvaltuutetut ole ryhtyneet toimenpiteisiin moittimaan tehtyä päätöstä,
(ainakaan vielä) 250 € tuomioistuinmaksu Hallinto-oikeudessa on osaltaan ollut varmasti  ehkäisevä  este valtuutetuille. 

Tuusulan kunnallispolitiikkapeliä

                                           Kuntamme EI ole myytävänä !




Tuusulassakin Kommunistit ja demokraatit lähtevät vaalikentille talouskurin ja yksityistämisen vastaisten vaatimusten kanssa. Jo nyt nähdään, mitä julkisen omaisuuden myynti aiheuttaa: joudumme esimerkiksi maksamaan kohonneita sähkönsiirtomaksuja verovaroilla rakennetun sähköverkon käyttämisestä. Silti hallituksessa valmistellaan aloitteita toisensa perään.

Hallituksen esittämä sote-uudistus uhkaa ajaa koko palvelujärjestelmän katastrofin partaalle alistamalla ihmisten perustarpeet voitontavoittelulle.
Näissä kuntavaaleissa on kyse valinnasta. Myydäänkö ja yhtiöitetäänkö julkinen omaisuus? Kaupallistetaanko lähipalvelut? Annetaanko veroparatiisifirmojen vetää välistä? Onko kunta asukkaiden itsehallintoa, vai paikka lehmänkaupoille?

On aika tarjota demokraattinen vaihtoehto eduskuntapuolueiden kabinettipolitiikalle ja eliitin harvainvallalle. On aika tarjota rehellinen vaihtoehto kähmintäpolitiikalle ja hyväveli-verkostoille. Meidän ehdokkaamme eivät ole myytävänä, eivätkä he suostu kuntien myymiseen ja kaupallistamiseen.

 
Julkisesti tuotetut laadukkaat palvelut - ei sote-uudistukselle ja yhtiöittämiselle

Lisää asukasdemokratiaa ja avointa epäkaupallista kuntalaisten tilaa

Kunnissa tarvitaan työllistämisohjelmat pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi