Leikkauslistojen toteuttamiselle - vaihtoehto

 Kokoomuksen Kataisen johtama sixpack hallitus, kuuden puolueen hallitus on leikannut, kuntien valtionapuja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Tuusulalta leikattiin tänä vuonna peruspalveluiden valtionosuuksista 5,3 miljoonaa euroa. Samalla lailla valtionosuuksia leikattiin 90-luvulla. Seurauksena oli palvelujen heikkeneminen, jonka laskuja maksamme vieläkin.

  Toisaalta valtion osuuden supistaminen on merkinnyt palvelujen rahoituksen painopisteen siirtämistä pienituloisiin kovemmin kohdistuviin kunnallisiin veroihin ja maksuihin. Hallitusohjelmaan ja EU:n talousliittosopimukseen kirjatut menoleikkurit uhkaavat vaalien jälkeen taas uusilla leikkauksilla.

 Väitteet siitä, ettei suomalaisten maksut Eu maiden pankeille, ole kuntavaaliasia on lähinnä
pään pistämistä pensaaseen. Totta kai ne ovat myös kuntavaalien asia, nimenomaan. Sillä ne tuet maksetaan suomalaisten verovaroista ja kun nämä miljoonat eurot lapioidaan Eu:n maiden pankeille
ne ovat poissa oman maamme taloudesta - lopullisesti.

 Hallituspuolueiden väitteet rahan puutteesta ovat perättömiä, koska suomi on maksanut muiden maiden puolesta Eu:n jäsenmaksujakin 2,4 miljardia euroa ja maksoi omaa jäsenmaksua ennätykselliset 803 mijoonaa euroa. Puhumattakaan asehankinnoista, yritystuista ja Afganistanin sodan kuluista, ja ne ovat miljoonia euroja.

 
 Kuntien palvelujen lisärahoitus on välttämätöntä ja hyväksi. Pääomatuloja on alettava verottaa kunnallisverotuksessa kuten muitakin tuloja. Pääomatuloisia on Tuusulassa 9550  ja heistä 3123 saa pääomatuloa 100.000 euroa tai enemmän, eivätkä he maksa centtiäkään kuntaveroa.

  Tämä pääomatulojen kuntaverottaminen tuottaisi suomen kunnille 1,3 – 1,8 miljardia euroa vuodessa. Kuntien valtionosuuksia ja osuutta yhteisöveron tuotosta on lisättävä. Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi ja kunnallisveron perusvähennystä on korotettava.


  Kuntien taloutta voidaan ja pitää vahvistaa myös kehittämällä kunnallista liiketoimintaa. Tästä olen tehnyt kuntalaisen aloitteen, eli on perustettava rakennusyhtiö Tuusulan kuntaan. Tuusulassa jonottaa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa 430 taloutta (n. 1200 henkilöä). Tämä jonotus on Tuusulassa jatkunut jo vuosikymmenen oleellisesti vähentymättä.

 Suuria rakennusyhtiöitä ei vuokra-asuntotuotanto ilmeisesti kiinnosta, vähäisemmän voiton johdosta. Suur-Helsingin alueelle on sovittu 13.000 asunnon rakentamiseksi, toteutunut tavoitteesta on vain 76 ! Siksi kuntien on tehtävä kunnallista ja kunnollista omaa rakentamis liiketoimintaa.

 Kuntien on tuotettava peruspalvelut itse ja hylättävä kalliit yksityiset palvelut.